Joulukalenteri, luukku 12

Enää puolet joulukalenterin luukuista avaamatta! Onpas tämä joulukuun alku mennyt kamalan nopeasti vaikka välillä ei olekaan siltä tuntunut. Oma työstressikin alkaa pikku hiljaa helpottamaan, sillä ensi viikolla on enää pääasiallisesti tilastointia ja siivoamista. Sitä ennen voisikin vielä tehdä pikaisen katsauksen siihen, mitä kiltille kerhotädille voi hankkia joululahjaksi.

• Karkkia. Oli se sitten konvehtikranssi, suklaarasia tai suukkoja, kelpaa aina.
• Kukat. Minä olen itse kamalan laiska ostamaan kukkia ja nekin, jotka yleensä kotiin kannetaan, päätyvät muille kukkamaille aika nopeasti. Silti on mukava ilahtua kukista ja uskoa siihen, että tällä kertaa ne elävät pitkään.
• Muut herkut ovat myös mukavia, harmi vain että yleensä näitäkään ei tule kovin kauaa nautittua, sillä pitäähän sitä nyt kerralla ottaa kunnolla.
• Ennen kaikkea kuitenkin ajatus ja muistaminen on ihanaa. Olipa kyseessä sitten vaikka piirrustus tai omin pikku kätösin (epävakaalla käsialalla) kirjoitettu joulutoivotus.

Muutakin toki saattaa kerhotädin lahjapakettiin päätyä: kynttilöitä, saippuoita, käsitöitä. Toki kaikenlainen muistaminen on mukavaa ja vakuuttuu siitä, että on hoitanut työnsä hyvin. Samalla toki vähän hirvittää se, miten paljon lahjoihin rahallisesti panostetaan.

Te lapselliset lukijani, millaisia muistamisia te viette päiväkotiin/hoitotädille/kouluun? Entäpä te muut, millaisia muistamisia veitte kun itse olitte lapsia/nuoria? Itse muistan, että ala- ja yläasteella opettajamme hukkuivat kukkiin ja suklaarasioihin. Muita lahjoja ei juurikaan viety, ellei kyseessä ollut ala-asteen tai yläasteen päätösjuhlat, jolloin hankittiin koko luokan kanssa joku suurempi lahja.